Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Farmariapu.net 16.5.2014

XX

Lausunto  eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta.

MTK Tammela ja MTK Lounais-Häme ottavat kantaa ehdotettuihin asioihin seuraavasti:

10 § Ehdotetussa pykälässä on ilmoitettu lannan säilytysajaksi pellolla 2 viikkoa ennen levitystä. Ehdotus on aivan liian lyhyt aika toteuttaa käytännössä. Syynä tähän on se että on olemassa suuria tiloja missä lantamäärät ovat suuria. Myös tieverkostot joutuvat erittäin koville koska tiet ovat jo nyt varsinkin kelirikko aikana huonossa kunnossa. Logistisesti ja yleisten teiden kannalta on järkevää että lanta siirretään erillisellä kuljetusvaunulla pellolle ja vasta sen jälkeen otetaan levityskoneet esille, näin vähennetään lannan joutumista teille.

Meidän ehdotus :

- Lannan saisi ajaa aumaan 1.2 alkaen jotta ne saataisiin tehtyä ennen kelirikon alkua

- Lannan aumaus pitää sallia samoin ehdoin kuin pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, eli käytännössä yhdyskuntajäte ja eläinperäinen lanta olisivat samanarvoisia.

- Lantaa on voitava säilyttää vähintään kuukausi pellolla levitystä odottamassa.

- Lantaa pitäisi voida levittää aina kun pelto on lumeton ja ruodaton.

11 § Ehdotetussa liukoisen typen syyslevityksen määrässä puhutaan 30:stä kilosta maksimissaan hehtaarille

Meidän ehdotus : 40 kiloa per hehtaari.

Lisäksi haluamme sanoa että nämä toimenpiteet eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia / lisätyömäärää maatiloille. Kannattavuus on muutenkin tiloilla heikko suhtautettuna työmäärään.

MTK Tammela / MTK Lounais-Häme

Linkki ympäristöministeriön ehdotelmiin

xx

Kannanotto koskien Ypäjänkylän osayleiskaavaa :

MTK Lounais-Häme johtokunta kannanotto: johtokunta huomauttaa, että tekeillä oleva osayleiskaava ei saa vaikeuttaa maatalouden harjoittamista ja kehittämistä. Myöskään alueiden tonttittaminen ei saa pienentää eikä pirstaloida toimivia maatalouden toimintamahdollisuuksia.

MTK Lounais-Häme on huolestunut kaavoittamisen nykysuuntauksesta johtuvan maatalouden harjoittamisen mahdollisesta vaikeutumisesta.

Maatalous on myös varsin tärkeä työllistävä toimintamuoto Ypäjänkylässä.

XX

MTK Lounais-Häme johtokunnan kannanotto:

Maataloustuet. Äkkirikastuminen lähellä ?

Maataloustuet tulivat meidän iloksemme EU-jäsenyyden kautta. Tosin viljelijät vuosina 1994-1995 tehdyissä neuvotteluissa vastustivat Eu-jäsenyyttä melko yhteisenä rintamana. Mutta näissä tuissa on pidettävä muistissa, mitä se kuluttajalle tarkoittaa.

Tukien avulla pidetään ruuan hintaa kuluttajalle edullisena. Kun viljelijä saa ruuantuotantoon tuen, niin markkinahinta on tällöin pienempi. Ruuantuotantoa tuetaan kaikkialla kehittyneissä maissa maailmalla.  Jos tuet otettaisiin pois, olisiko kuluttaja valmis maksamaan erotuksen? Tuskinpa vaan, sillä tämän jälkeen maahamme alkaisi vyöryämään muualla tuettua/tuotettua  ruokaa polkuhintaan . Tästä seuraisi massiivinen koko maaseudun alasajo Suomessa. Forssan seudulla tämä tarkoittaisi myös maataloustuotteista riippuvaisien tuotantolaitoksien alasajoa.

Suomessa tuetaan monia eri aloja, joita valtiovalta pitää elintärkeänä. Ruuantuotannon lisäksi koulutus, sairaanhoito, tienhoito, yliopistot, poliisit jopa laivanrakennusteollisuus ovat vahvasti tuettuja. Näitä asioita valtio pitää niin tärkeinä että ne pidetään jotenkuten toimintakykyisenä. Mikäli jokin isompi maailmanlaajuinen kriisi iskisi lähialueille, voitte olla varmoja, että Suomeen tuontihanat laitetaan välittömästi kiinni. Vai luuletteko että esim. itärajan takaa alkaisi tulla avustusrekkoja ruuhkaksi asti?  Jos silloin meillä ei ole omaa ruuantuotantoa, olemme enemmän kuin lirissä. Mieleen muistuu valokuvat, kun sotien aikana viljeltiin perunaa keskellä Helsinkiä.

Joskus kuulee kansalaisilta puheita,  ”että kun teillä on ne tuet ”. Jää vaikutelma, että maatalous on se ala millä lyödään rahoiksi. Rikastumista voi lähteä katsomaan vaikka autolla ajaen. Kun ajaa esim. muutamille meidänkin alueen syrjäkylille, huomaa että kokonaisista vanhoista suurista kylistä on laitettu valot pois päältä. Joku saattaa taloja kesämökkinään käyttää. Jos maataloudella rikastuu, miksi maatilojen määrä on romahtanut täydellisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana? Toki, jos äkkirikastuminen kiinnostaa, maatiloja on myynnissä kaikkialla Suomessa. Harmi vaan, että uudempikorista E-sarjan Mersuakin saa jo alle kolmella tuhannella eurolla, joten sekään ei ole enää menestymisen mittari.

Maatilojen jatkajia ei ole ruuhkaksi asti tilojen porstuoissa. Miten saadaan lisää innokkaita jatkajia uhanalaiselle työllemme? Ei kylillä 1-2 tilaa jaksa sellaisia työmääriä kovin kauan, mihin ennen on vaadittu 20 tilaa. Tosin konekannan kehittyminen on työtä helpottanut, mutta toistaiseksi jokaiseen traktoriin tarvitaan vielä kuski.

Sukupolvenvaihdoksia ei kannattaisi pitkittää tiloilla liian kauaa, sillä mahdollinen jatkajaehdokas saattaa tällä välin löytää sellaista työtä mistä saa ihan palkankin. Mikä on toisaalta ihan hyväkin asia. Euroopan laajuisesti tarkasteltuna suomalaiset viljelijät ovat kaikista innokkaimpia perustamaan sivutyötä maatalouden rinnalle. Hyvä näin, jos kannattamatonta toimintaa saadaan tällä keinolla rahoitettua, mutta kyllä yrittäjätuloa täytyisi tulla suoraan maataloudesta jotta ala oikeasti kehittyisi.

Tiedämme, että hyvin suuri osa suomalaisista arvostaa yhtä ehkä maailman ekologisinta maataloustuotantoamme ja on valmis puhtaista tuotteista myös maksamaan.

XX

Huom! Tässä on Radio Suomestakin ( 7.1.2011 ) tuttu kannaotto, minkä yhdistykset syyskokouksessaan väänsivät:

MTK Tammelan / MTK Lounais-Hämeen syyskokouksen 2010 kannanotto:

Eviran eläinsuojelutarkastajien tunnistaminen arpapeliä

Evira on kouluttanut 15 eläinlääkäriä tekemään eläinsuojelutarkastuksia eläintiloille. Syyskokouksessa puhuttujen puheenvuorojen perusteella heidän tunnistamisensa on vaikeaa.

Tilannetta hankaloittaa erityisesti se, että tiloille on pyrkimässä näinä päivinä kaikenlaista luvallista ja myös luvatonta porukkaa.

Eläinten kasvattajilla ei ole mitään salattavaa toiminnastaan, mutta yhteisen luottamuksen vankistamiseksi vaadimme seuraavaa:

Eläinsuojelutarkastajille yhteneväinen henkilökortti  ( tähän mennessä ei ole ollut ). Olisi myös reilua tietää keitä nämä 15 tarkastajaa ovat, näin osaisi päästää sisätiloihin oikean henkilön.  Esimerkiksi nettiin voisi laittaa vaikka teurastamoiden  sivuille (salasanan taakse) rekisterin, ketkä saavat näitä tarkastuksia eläinsuojelun nimissä tehdä.

MTK Tammela / MTK Lounais-Häme

XX

MTK Häme ry 25.8.2010 :  Viljan hinta teollisuuden keppihevosena

Viljan hinta on kääntynyt maailmanlaajuiseen nousuun, sillä sato jää odotettua heikommaksi sääoloista johtuen. Viimeisen kolmen vuoden aikana viljan maailmanmarkkinahinta on sekä noussut että laskenut voimakkaasti.

Nyt on uutisoitu leipomoiden ja olutpanimoiden nostavan hintojaan noin kymmenen prosenttia. Perusteluna mainitaan viljan hinnan nousu noin kolmanneksella aiemmasta.

Samalla on hyvä muistaa, etteivät leivän ja oluen hinnat laskeneet, kun viljan hinta romahti alle puoleen vuonna 2008.

Kuinka suuren osan leivän tai oluen hinnasta vilja sitten muodostaa? Laskelma on hätkähdyttävä.

Yhdestä kilosta ruista tulee noin puolitoista kiloa ruisleipää. Viljan osuus puoltatoista leipäkiloa kohden on noin 13 senttiä. Tavanomaisen kokoisen ruisleivän vilja raaka-aine maksaa siten alle 10 senttiä. Sen leivän saa kaupasta mukaansa parilla-kolmella eurolla. Viljan osuus on leivässä kuin leivässä vain muutamia prosentteja hinnanmuodostuksesta.

Olutpulloon tarvittava ohrakasa yltäisi suurin piirtein etiketin alareunaan, jos jyvät pantaisiin pulloon. Hintaa tälle raaka-aineelle kertyy noin puolitoista senttiä.

Hyvin yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan todeta, ettei viljan hinnannousu vaikuta leivän tai oluen hintaan välittömästi juuri mitään. Vaikka viljan hinta esimerkiksi kymmenkertaistuisi nykyisestä - eli nousisi tuhannella prosentilla – olisi vaikutus leivän kilohintaan vain muutamia kymmeniä senttejä.

Nykyinen hintavaikutus on samassa luokassa kuin renkaiden hinta uudessa autossa. Voisiko autoteollisuus nostaa autojen hintaa kymmenen prosenttia, koska renkaiden hinta nousee kolmanneksella?

MTK Hämeen mielestä koko tuotantoketjun on voitava siirtää kustannusten nousu hintoihinsa, mutta tehtävä se todellisin perustein. Oikeudenmukainen osuus hinnasta kuuluu sekä viljelijälle, jalostavalle teollisuudelle että kaupalle.

Lisätiedot:

Jyrki Näsi, puh. 040 574 8742 / MTK Häme

Kari Aikio, puh 040 570 7270 / MTK Häme

XX

MTK Lounais-Hämeen ja MTK Tammelan kannanotto maaseutuhallinnon uudistamisesta

Maaseutuhallinnon uudelleenjärjestäminen on ollut käynnissä jonkin aikaa. Hallinnon perusperiaate on, että uusissa suuremmissa yksiköissä olisi vähintään 800 tilaa. Maatalousyhdistyksiltä on pyydetty kannanottoa asiaan viljelijöiden puolesta.

Lounais-Hämeen kunnat Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen ja Ypäjä ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä niin viranomais- kuin viljelijätasolla jo vuosikymmenien ajan. Alue on kompakti ja etäisyydet näiden kuntien välillä ovat kohtuulliset. Alueen talouskeskuksena on suurimmalta osalta Forssa, vaikka raja-alueilla asiointi tapahtuu myös muualle.

MTK Lounais-Häme ja MTK Tammela ovat yhdessä merkittävä tekijä alueellamme yli 2000:lla jäsenellään ja yhdistykset kannattavat keskustelussa esiin noussutta mallia kahdesta toimipisteestä joista toinen Jokioisten Tietotaloon ja toinen Tammelan kunnantaloon. Näin yksittäisen viljelijän matka toimipisteeseen pysyisi kohtuullisena.

Maaseutuviranomaisten mukaan nämä viisi kuntaa eli Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen ja Ypäjä muodostavat jo yli 900:n tilan kokonaisuuden, joten tämä pykälä täyttyy näiltä osin mainiosti.

Keskusteluissa on noussut esille mahdollisesti meidän alueemme lisäksi Somero, joka on eri tukialuetta ja on muutenkin oma talousalueensa. Someron lisääminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Lounais-Hämeelle jäisi vain yksi toimipiste koko alueelle ja toinen menisi Somerolle.

Näillä perusteilla kannatamme Jokioisten ja Tammelan toimipisteiden mallia.

XX

MTK Tammelan syyskokouksen kannanotto MTK Hämeen johtokunnalle 19.11.2009

Maataloutta harjoittavat viljelijät haluavat selkeitä pelisääntöjä seuraavanlaiseen asiaan: Jos viljelijän maalla tehdään viemäröintejä tai muuta kaivinkonetöitä, niin tämän jälkeen on viljeltävän pellon oltava ehdottomasi viljeltävässä kunnossa myös töiden jälkeen.

Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kaivuutöiden yhteydessä esiin nousevat kivet ovat vähintään kyntösyvyyden alapuolella ja esiin noussut happamampi maa-aines myös alemmissa kerroksissa. Suotavaa olisi myös kalkin levitys seuraavana talvena, mikäli hapan maa-aines on sekoittunut pintaan.

Edellä mainittujen töiden jälkeen vaadimme, että pelto yleensä on viljeltävässä kunnossa, sillä mikäli näin ei ole, se aiheuttaa tukien menetyksen vaaran/sanktioita viljelijälle. Vastuu näissä tapauksissa täytyy olla töiden teettäjällä/kaivurityön tekijällä. Asioiden selkeyttämiseksi suosittelemme kirjallisen sopimuksen tekoa maanomistajan kanssa.

Työt pitää tehdä kasvukauden ulkopuolisella ajalla, jotta haitta viljelystyöhön on mahdollisimman vähäinen.

XX

MTK Tammelan johtokunnan kannanotto Pehkijärven kunnostushankkeeseen

Arvoisat maanomistajat Pehkijärven alueella.

MTK Tammelan johtokunta on lukenut postissa maanomistajille saapuneen saatteen ja sopimuspaperin koskien Pehkijärven kunnostusta ja todennut että se ei ole maanomistajan edun mukainen. Arvoisat alueen maanomistajat: miettikää tarkasti mitä sopimuksen allekirjoittamisen kanssa teette.  Sopimusta ei ole pakko palauttaa. Lisätietoja asiasta mahdollisesti johtokunnalta koskien MTK Tammelan johtokunnan kannanottoa asiaan.

XX

RUOKOHELVEN  HINTASUHTEISTA

Ruokohelpi on helppohoitoinen energiakasvi, joka antaa paljon vaihtelumahdollisuuksia viljelyteknisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Tässä yhteydessä en kuitenkaan niihin puutu, vaan esitän muutamia ajatuksia helvestä saatavaan korvaukseen.

Nythän ollaan heräämässä uusiutuvan bioenergian käytön lisäämiseen, myös EU:n toimesta.

Ruokohelpi saattaisi olla yksi mahdollisuus tämän ketjun osana. Vaarana näyttää kuitenkin olevan  jälleen kerran, että jatkojalostajat eivät suostu maksamaan tuottajalle korvausta, josta viljelijä saisi myös palkkansa. Viljely on siis sinällään tappiollista. Tuet ja muut viljelyn vaihtelua tukevat seikat tuotantoa jonkin verran kannustavat. Tämän syksyn viljojen myönteinen hintakehitys jättää helven kannattavuuden kauaksi jälkeen esim. rehuohran viljelykatteesta. Ellei hinnan tarkastusta voida tehdä sopimuskauden ollessa kesken, jää helven vierailu tavallisen viljelijän pelloilla yhteen kauteen automaattisesti.(paitsi jos on paljon vanhaa rahaa, jolle ei keksi parempaa käyttöä) Näin ollen olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös MTK etujärjestönä tekisi kaikkensa, jotta kerrankin saataisiin maaseudulle markkinoilla kilpaileva tuote ja jonka hintaan olisi myös tuottajalla neuvotteluoikeus. Tällöin voitaisiin siltä osin viljelytuet poistaa. Tietysti olisi kohtuullista, että sama koskisi kaikkea uusiutuvan bioenergian tuotantoa.(puusta lähtöisin olevassa energiassa tukia ei ole nytkään)

Tässä yksi esimerkki hintasuhteista verrattuna polttoöljyyn: (helven hinnat ja lämpöarvot ovat viljelysopimuksesta pyöristettyjä) . 5,5 tonnin hehtaarisato on hyvää keskiarvoa, kun kosteus % on n. 12,2. Oletetaan, että viljelypinta-ala on 15ha. Tällöin saadaan kokonaissadoksi  n.80 tonnia helpeä. Tämän määrän lämpöarvo poltettaessa on suunnilleen sama kuin jos poltettaisiin 35 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Sitten hinnat. Esimerkinmukaisesta helpierästä maksetaan yhteensä vähän alle  1550 euroa alv 0 (ei ole painovirhettä) Sadon arvo olisi siis öljynä ostettuna n. 25 000 eroa.  Arvo siis jalostuu poltettaessa yli 16 kertaiseksi.  Jos tämä myyty energiamäärä ostetaan takaisin voimalaitokselta sähkönä, ei hinta jalostu kuin n. 10 kertaiseksi.  Tosin sähkönsiirrosta sitten maksetaan taas erikseen.

Jotta asioihin saataisiin korjauksia, olisikohan syytä ottaa joiltakin osin mallia hoitajien lakosta? Ei kuitenkaan vaaranneta ihmishenkiä.

XX

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 25.10.2007

Maatalouden muuttuva toimintakenttä

Tänä syksynä maatalouselinkeinossa on varsin paljon muuttuvia osasia niin kansallisella, EU:n kuin maailman tasolla. Pienet varastot, kuivuuden vaikutukset päätuotantoalueilla, ja kasvava tuotteiden kysyntä maailmalla ruuaksi, rehuksi ja bioenergian raaka-aineeksi ovat puskeneet viljan hintoja ylöspäin. Kaikki käy kaupaksi tällä hetkellä ja jopa ilman vientitukia. Hinnannousut tässä vaiheessa eivät kuitenkaan anna aihetta suuriin muutoksiin harjoitetussa maatalouspolitiikassa. Nousevat hinnat todistavat siitä, että markkinat toimivat. Voisi jopa ajatella, että EU:ssa tapahtunut tukien irrottaminen tuotannosta on osaltaan vaikuttanut siihen, että hinnat nousevat ja markkinat toimivat entistä paremmin.

Kohoava viljan hinta tuntuu kotieläintuottajan kukkarossa. Sillä puolella on odotettavissa suuria vaikeuksia, jos kustannusten kohoamista ei saada siirrettyä tuotteiden hintoihin. Mieleen tuleekin kysymys, että toimiiko nykyinen tuottajien, jalostajien ja kaupan keskinäinen sopimusjärjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla, jos tuotantopanosten hintojen nousu jää vain ketjun alkupään kärsittäväksi. Raaka-aineen hintojen nousun saaminen läpi koko ketjun tuottajasta kuluttajaan on ainoa keino turvata tuottamisen edellytykset Suomessa. Erityisen herkässä tilanteessa ovat täysin ostorehun varassa toimivat suuret kotieläinyksiköt.

EU:n sisällä pohditaan interventiovarastoinnin ja vientitukien tulevaisuutta, kun kohoavat maailmanmarkkinahinnat vähentävät tukitoimien tarvetta. EU:n vientiin vaikuttaa tällä hetkellä euron huippukorkea hinta suhteessa dollariin, mikä heikentää eurooppalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Aasian kasvava kysyntä näyttää tosin tällä hetkellä vetävän riippumatta valuuttakursseista. Suomen elintarviketuotannolle ja - viennille keskeinen on Venäjän tilanne, sillä tällä hetkellä noin 22% elintarvikeviennistä menee Venäjälle. Tässä myös liikenteen sujuvuus on tärkeässä asemassa ja keskimäärin 30 kilometrin jonot itärajalla vaikeuttavat kaupankäyntiä.

EU:ssa on päätetty myös velvoitekesannoinnista luopumisesta, mikä tuo käyttöön nyt velvoitekesannossa olevat noin 7 miljoonaa peltohehtaaria, mukaan lukien Suomen noin 90 000 velvoitekesantohehtaaria. Jos ensi vuoden viljasato EU:ssa ja maailmalla muodostuu hyväksi, alenevat viljan hinnankorotuspaineet hetkellisesti, mutta eivät pitkällä aikavälillä. OECD:n arvioiden mukaan viljan hintoihin on tullut pysyvästi noin 30 prosentin tasokorotus.

Koko EU:n maatalouspolitiikka on arvioinnin kohteena ns. terveystarkastuksen yhteydessä, joka käynnistyy täydessä mitassaan ensi vuonna. Silloin arvioidaan niin maitokiintiöiden tulevaisuutta kuin LFA-tukijärjestelmää. Maatalouskomissaari on ilmoittanut aikeensa luopua maitokiintiöistä vuonna 2015. Suomi vastustaa tätä, koska ilman kiintiöitä tuotannon säilyttäminen unionin reuna-alueilla, kuten Suomessa, tulee vaikeaksi. Kesällä asettamani maitostrategiatyöryhmä miettii parhaillaan maitosektorin tulevaisuuden kysymyksiä ja myös vaihtoehtoja kiintiöjärjestelmälle siltä varalta, että niistä jossakin vaiheessa joudutaan vastustuksesta huolimatta luopumaan. Komissiostakin on kuulunut kaikuja, että jonkinlainen korvaava järjestelmä voisi syrjäalueilla olla mahdollinen. Tämän valmisteluun me panostamme merkittävästi yhteistyössä muiden suurissa ongelmissa painivien maiden kanssa.

Nyt eletään ratkaisevia päiviä myös sokerin kiintiöleikkausten osalta. Vaikka luopumistuet tulevat pian hakuun, EU:ssa tehty päätös ei pakota ketään lopettamaan sokerijuurikkaan tuotantoa. Meillä on nyt näytön paikka pitää tuotannossa yksi tehdas ja siten turvata nykyinen noin 50 prosentin sokeriomavaraisuus. Hallitus halusi kantaa oman kortensa kekoon ja siksi eilen valtioneuvostossa tehtiin päätös juurikkaan hehtaarituen kohottamisesta 350 euroon.

Tämän syksyn keskeinen tehtävä - 141-tukiratkaisun saattaminen maaliin - paaluttaa kansallisen tuen ehdot seuraavalle kuudelle vuodelle eteläisessä Suomessa sekä muodostaa oleellisen osan koko Suomen tukijärjestelmässä. Tehtävä ei ole helppo ja joudumme todistamaan tilastojen avulla komissiolle, että tuotannon säilyminen eteläisessä Suomessa edellyttää kansallisen tuen käyttöä. Ilmastosta johtuvat vakavat vaikeudet ovat siis edelleen olemassa. Poliittista ratkaisua tuen lähtötasosta, tukikauden pituudesta sekä tuen mahdollisesta alenemasta tukikauden aikana haetaan kolmen seuraavan viikon aikana, joten edessä ovat sitkeät neuvottelut. Olen kuitenkin edelleen täysin luottavainen, että hyvään ratkaisuun päästään.

XX

Sirkka-Liisa Anttilan kirjoitus tulevista vaaleista 02/2007

MIKSI VILJELIJÄN ON TÄRKEÄTÄ ÄÄNESTÄÄ VAALEISSA?

Suomalaisesta talonpojasta tuli yhdessä yössä v.1995 eurooppalainen maataloustuottaja, jota koskettavat EU:n maatalousministereiden neuvostossa tehtävät päätökset. Viljelijät ovat joutuneet melkoiseen byrokratian viidakkoon, jossa säädökset vielä jatkuvastiI muuttuvat. Tiloista kolmasosa on lopettanut, mutta jäljelle jäävät ovat näyttäneet kyntensä: maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa pärjää kehittämällä tilansa tuotantoa.

Hämeen maatalouden osuus koko Suomen maataloustulosta oli 6.9 %:ia vuonna 2005. Alueemme maataloustulosta yli 20 %:ia tulee kasvinviljelystä. Hämeessä luovuttiin kotieläintuotannosta jo ennen EU:ta ja keskityttiin erikoiskasveihin ja viljanviljelyyn. Niin tärkkelys- kuin sokeriteollisuuskin on maakunnastamme lopetettu. Naudanlihantuotannosta luopuminen on EU:n aikana ollut suurinta. Meillä olisi tilaa lisätä naudanlihantuotantoa korvaamaan ulkomaantuontia, kunhan vaan tuotannon kannattavuus voidaan turvata. Tukierot B- ja C-alueen välillä tulee ottaa vakavan tarkasteluun seuraavissa tukineuvotteluissa. Erot ovat kasvaneet liian suuriksi.

JOTAIN HYVÄÄKIN ON SAATU AIKAAN

Kuluneen vaalikauden aikana maataloustuet ovat nyt historiallisesti korkeimmalla tasolla ja kansallisten tukien kokonaismäärä on kasvanut. Hallitus päätti korvata kansallisin varoin EU:n maaseuturahoituksen aleneman eli 85 milj. euroa täysimääräisesti. Näin ympäristöohjelmaa ja LFA-tukia voidaan maksaa ohjelman mukaisesti vuoteen 2013 asti. Uuden maaseutuohjelman kokonaisrahoitus nousee 2.5 %:ia aiempaan tasoon verrattuna. Investointituet ovat korkealla, mikä on erityisen tärkeää nuorille aloittaville viljelijöille. Sukupolvenvaihdoksissa siirtyvä omaisuus arvostetaan 40 %:iin aikaisemman 100 %:n sijasta. Polttoaineveron vajaan 20 miljoonan euron palautus on tärkeä päänavaus kustannusjahdissa.

UUDEN VAALIKAUDEN HAASTEET

Tärkein asia on maatalouselinkeinon kannattavuuden parantaminen. Viljelijä on ansainnut paremmin palkan vaativasta työstään. Osana tätä on jatkon saaminen 141-artiklan tuille. Eteläiselle Suomelle on neuvoteltava pysyvämpi tukijärjestelmä, jotta elinkeinon pitkäjänteisemmälle kehittämiselle tulee edellytykset. Maatilatalouden kehittämisrahastoon on siirrettävä vuosittain tarvittava rahoitus investointien rahoittamiseksi. Maitoa lukuun ottamatta muiden tuotteiden tuottajahinnat ovat olleet EU:n alhaisimpia. Siihen on saatava muutos. Ruuan hinnan ja laadun kilpailu on käytävä samanaikaisesti. Elintarvikeklusterissa syntyvästä tuloksesta viljelijänkin on saatava oikeudenmukaisempi osuutensa.

Ilmaston vallankumous haastaa meidät vähentämään öljyn ja hiilen käyttöä. Kotimaiselle energialle onkin suuri sosiaalinen tilaus. 75 %:ia kotimaisen energian raaka-aineista tuotetaan maaseudulla. Se on maaseudun uusi suuri mahdollisuus, johon seuraavassa hallitusohjelmassa on sitouduttava. Tarvitaan rahaa alan teknologian kehittämiseen sekä veroporkkanoita tuotannon ja jalostuksen kannattavuuden turvaamiseksi. Hämeessä on aloitettava etanolituotanto.

Hyvät hämäläiset MTK-netin lukijat!

Miksi viljelijän pitää äänestää vaaleissa?

Vanha sanonta siitä, että itselleen sika kiusaa tekee, jos ruokakaukalonsa kaataa, sopii hyvin vertaukseksi, kun pohditaan viljelijän äänestämisen tärkeyttä seuraavissa vaaleissa.

Maatalouden, bioenergian ja maaseudun tulevaisuuden mahdollisuudet ovat suoraan riippuvaisia poliittisesta päätöksenteosta. Siksi ei ole suinkaan yhdentekevää, mitkä ovat eduskuntamme voimasuhteet ja millaisella hallituksella viljelijöiden asioita Suomessa ja EU:ssa hoidetaan! Erityisesti vetoan eläkkeellä oleviin viljelijöihin, käykää äänestämässä omien nuortenne tulevaisuuden turvaamiseksi. Käytä viljelijä ääntäsi ja varmista äänelläsi Etelä-Suomen maataloudelle ja maaseudulle paremmat toimintaedellytykset. Olen ehdokkaana ja valmis jatkamaan työtäni puolestasi. Numero on 59.

Sirkka-Liisa Anttila

eduskunnan I varapuhemies

maatalousvaliokunnan puheenjohtaja 1991-1995 sekä 2003-2005

XX

farmariapulainen kirjoittaa 11/2006

El Torro – kuka rakastaisi pientä maanomistajaa?

Kun eurooppalainen tutkimusmatkailija sattui käymään vuonna 1862 Torrononsuolla Tammellassa, eipä hän varmaan arvannut, mitä ovat tulevat vuosisadat tuoneet tullessaan.. Tutkimusmatkailija oli ihaillut Torron hienoutta ja ottanut näytteitä mukaansa oikein eurooppaan vietäväksi. Jo silloin hän totesi, että tämä alue olisi hienoa säilyttää tulevien jälkipolvien ihmeteltäväksi. Ihmeteltävää onkin ollut paljon, mutta mikä on ollut sen hinta?

Varsinaisesti Torronsuon Kansallispuiston synty on tapahtunut viimeisen  neljänkymmenen vuoden aikana. 1970- luvun alussa se piirrettiin oikein seutukaavaankin. 80- luvulla maanomistajille alkoi tipahdella toimenpidekieltoja postiluukusta juuri silloin kun piti tulla joulukortteja. Toimenpidekiellot kielsivät toimimasta omalla maalla esimerkiksi hakkuiden muodossa. Tällöin koitettiin maanvaihtojakin ja ne onnistuivatkin hyvin siihen asti kun vaihtoja valmistellut virkamies sai potkut virastaan ja koko vaihto-ajatus laitettiin roska-koriin. Hän teki siis liian hyviä kauppoja maanomistajien kannalta. Tässä systeemissä metsä siis vaihdettiin toisaalla olevaan metsään.

1970-1980-luvuilla Tammelan kunta myi n.1000 hehtaaria kansallispuistolle (valtiolle) ja kaikki tuntuivat huokaisevan helpotuksesta. Olihan puisto jo yli 2000 hehtaarin laajuinen, joten luulisi sen jo riittävän. Kansallispuistojakin Suomessa oli jo niin paljon, että siitä muodostuisi usean kilometrin levyinen kaistale välille Helsinki-Ivalo. Asiaa tuki myös se, että virallisesti luvattiin olla laajentamatta aluetta enää lisää. Lakiin saakka tämä sanamuoto ei kuitenkaan itseään löytänyt, vaan se ikään kuin ”unohtui” kirjata.

Vielä 1995 luvattiin, että upea kansallispuistomme on nyt valmis. Tehtiin oikein rajatkin alueen ympärille. Jotain kuitenkin jo aavistettiin maanomistajien keskuudessa ja 1997 tuli Natura. Se paljastui pian todella erikoisesti valmistelluksi hankkeeksi ja samalla Naturan ohjaamalla tiellä ollaan tänäkin päivänä.

Naturan alkaessa postista alkoi tupsahdella mielenkiintoisen näköisiä karttoja. Tussilla ja viivoittimella viivattiin alueita kuin Afrikan uusjaossa riippumatta siitä, sattuuko nyt joku viljelyssä oleva sala- ojitettu pelto olemaan viivan alla. Maanomistajien vastustaessa tätä, heidät valjastetaan hyvin helposti luonnonsuojelun vihaajiksi. Tämä ei ole totuus. Lähes kaikki varmasti ymmärtävät Torronsuon erikoisuuden ja sen säilyttämisen tärkeyden tuleville sukupolville. Mutta miksi tämän pienen ryhmän pitäisi maksaa koko lysti yksin? Jos Torronsuolla käy kymmeniätuhansia kävijöitä vuodessa, niin miksi sen laajenemisen maksu tulee vain muutamalle kymmenelle maanomistajalle, jotka nyt sattuvat omistamaan alueita siellä?

Toki vaihtoehtoja ja mielipiteitä on esitetty ja aina on saanut kommentoida. Harmi vaan, ettei niillä ole ollut mitään merkitystä. Jos itse saisit vaihtaa uuden Ferrarisi uuteen Ladaan ilman välirahaa , niin miettisitkö? Vielä kun tämän Ladan osat ovat hujan hajan kaukana toisistaan, toinen Jyväskylässä ja toinen Oulussa, niin saattaa mennä tovi, ennen kuin Ladasi on edes ajokunnossa..

Viimeiset pakkolunastukset ovat nyt ovella. ”- Me ollaan hävitty tää peli” , alkaa olla olla tunnelmat maanomistajien keskuudessa. Jos tavarastasi tarjotaan vaikka 20 % sen todellisesta arvosta, niin synkkeneehän sitä oikeusvaltion kuva kellä tahansa. Suuret puolueetkin ovat jo tänä aikana kerinneet kaikki olemaan hallituksissa, mutta eipä ole heistäkään apua ollut, vaikka niidenkin pakeilla on käyty usein.

Korostetaan nyt vielä, että luonnonsuojelu on mennyt monessa asiassa hyvään suuntaan ja tavallinen maanomistaja on varmasti mukana harvinaisten maisemien vaalimisessa, lintujen pelastamisessa ym. asiaan liittyvissä. Maalaisjärkeen ei vain oikein sovi, miksi vain muutamat henkilöt joutuvat asian maksumiehiksi. Myös maanomistusoikeus- käsite joutuu varsin hämärään valoon. Nyt olemme sentään jo 2000-luvulla

Varohan maanomistaja! Tussi ja viivain saattaa olla jo sinunkin maittesi päällä ja saatat vaikka joulupukkia odotellessasi saada kirjeen konttorista, että omistamasi metsä on päässyt luonnonsuojelun piiriin….